Oi muutaman päivän pikku pyrähdys lasten kanssa luonnon pariin. Toisaalta ihana päästä pois näistä samoista kuvioista hetkeksi, mutta toisaalta tämmöinen lähtötohina on paljastanut täydellisen kykenemättömyyden systemaattiseen toimintaan, kuten pakkaaminen.

Olen luvannut itselleni, että kun tullaan takaisin, varaan sen lääkäriajan itselleni. Ei tästä mitään tule näin, huonompaan menee kaiken aikaa kun valokin vielä vähenee, sen tiedän. Jo monena vuotena peräkkäin joulun tienoo on ollut ihan painajaista. - Viime vuonna ei, jotenkin raskaus vaikutti positiivisesti.

Tuntuu kuin eläisin hidastetussa filmissä, ja kaikki ympärillä toimii normaali- tai vähän reippaammallakin nopeudella. Lasten kanssa se vielä korostuu, kun koko ajan pitäisi olla aktiivisti meiningissä mukana ja läsnä. Olen enimmäkseen, mutta sekin tekee välillä tiukkaa. Eikä se ole lapsia kohtaan oikein. Ei tietenkään tarvitse olla mikään Mrs. Perfect, mutta on tämä jo aika säälittävää tämä mun kyhjöttäminen.