Ihan varmasti semmoinen biisi on? 80-luvulta?

Semmoinen on ollut viime aikojen teemana. Se ehkä viittaa johonkin orastavaan henkisen kasvun tapaiseen asiaan. Turhautuminen. Syön jotain, mikä on "hyvää", mutta samalla kyttään itseäni tivaten, että missä se "nautinto" hommasta on. Ja olen vaikka koko suklaalevyn rohmunnut kauppamatkalla, olo on iltasella - tai vaikka heti kotiin tultua yhtä tyhjä kuin ennenkin. Katson tv:tä ja mietin, miten nyt voisin napsia hitaasti ja nautiskellen sitä levyä, joka meni vain sillai pakonomaisesti taskusta suuhun tuomatta mitään iloa elämään. Mutta vaikka napsisinkin siinä töllön äärellä, nauttisinko siitä yhtään enempää? Nautinko "hyvistä" koskaan?

Siltä röökinpolttokin tuntui varmaan pari vuotta ennen kuin lopetin. Tiedostin, ettei se tuo mitään tyydytystä. Ettei se edes maistu hyvälle. Vähän melkein jokaista röökiä polttaessani tarkkailin itseäni, tivasin, että miksi on pakko ihan tavan vuoksi vedellä - jos kävelee pysäkiltä töihin, juo kahvia, mitä niitä nyt olikaan. Tajusin hyvin harvoin polttavani tupakkaa vain siitä syystä, että oikeasti tekisi mieli, ja tajusin myös, että äärimmäisen harvoin se tuotti mitään tyydytystä, niinsanotusti maistui hyvälle, mikä onkin hieman kaukaa haettu kokemus röökin ollessa kyseessä...

Pilvenpoltto myöskin alkoi tuntumaan niin kovin joutavanpäiväiseltä. Että enhän mä saa tästä mitään kiksejä enää. Enhän oikeastaan koskaan enää ollutkaan mitenkään "pilvessä", olinpahan vaan ihan helvetin "jumissa".

Joskus aiemmin se extreme-dokaaminenkin jäi elintapojen listalla paitsioon samankaltaisten tuntemusten saattelemana. Kuten monasti humalatilan varjolla hankitut irtoseksitapahtumat.

Mutta! Joka kerta on tullut jotain uutta tilalle! Kuten sattui korvaan tohtori Philin ohjelmasta, että "riippuvuus ei parane itsekseen", on elämänikin taival ollut kiertokulkua riippuvuudesta toiseen. Melkein voisi havaita, että seitsemän vuoden sykleissä, joihin itäisissä hengentieteissä ihmiselo jaetaan, on määräävä teemariippuvuus vaihtunut. 28-vuotiaana suunnilleen loppui blaadaaminen ja painottui syöminen. Alkaa syömisjakso tulemaan täyteen, mitähän seuraavaksi?

Vai pääsisikö tästä kierteestä jo irti?