Neloselta tuli toissapäivänä "dokumentti" Maailman lihavin mies. Näin siitä jälkimmäisen puoliskon, sekin riitti. Jos parjaa itseään, että miten on päästänyt itsensä "tähän kuntoon", niin helvetti sentään, joku parisataa kiloa?!? Neljäsataa ja yli?!? Mitä *#¤%+a niillä kavereilla oikein on pyörinyt päässä?!? Eikai juuri mitään. "Vetäsempä tästä tusinan kananmunia, siinä kelpo aamiainen".

Joku oli sentään keksinyt perustaa tolkutuskeskuksen näille ihmisille. Siellä paljastettiin järisyttävä salaisuus: "kuluta enemmän kuin syöt!". Ehkä sitä itse on hakoteillä, mutta nämä kaverit olivat aika hukassa. Perustajamies kertoi potilaasta, joka ihmetteli kun oli lihonnut, vaikka söi appelsiineja. Nehän on terveellisiä. "Kun syö 42 mitä tahansa, lihoaa".

Kaipa jossain Jenkkilöisissä se voikin olla helppoa, välttää kaikkinainen terveystietous ja elää jossain mainosten ihmemaassa. Kuten ne koulutytöt, jotka haastoivat McDonald'sin oikeuteen, kun olivat lihonneet sillä ruualla. Helppohan se täältä on nauraa. Mutta paljonko siellä asioista kerrotaan, en minä ainakaan tiedä.

Mutta niin terveystietoisena kun täälläkin elellään, ei kukaan voi ainakaan tietämättömyyttään voi sanoa lihonneensa, eihän? Mutta mikä sitten on se oma pimeä kulma, se mitä ei peileistä näe? Voin olla olevinani tietoinen, miksi lihon, mutta olenko kuitenkaan, sataprosenttisesti? Jossain on se jättiläisvauva, täydessä potentiaalissa kasvaa niihin neljännestonnin mittoihin, itsekeskeisenä ja vaativana korviketissillä, väittämässä hätkähtyneenä ja loukkaantuneena, että eihän tässä näin pitänyt käydä. Missä se on? Muista aina kääntää päätä, ennenkuin vaihdat kaistaa...