...tapahtui tänään tuon edellisen postauksen vaalealeipäkuvotuksen jälkeen. Olin vauvan kanssa liikenteessä, aamupala jäi kiireessä, lähtiessä hekumoin syntisellä ajatuksella, että no voinhan sitten sieltä kaupasta jotain... Mutta! Mutta mutta! Makeishyllyköissä ei ollutkaan sitä kummaa imua. Vähän pakkopullana sitten nappasin semmoisen uuden Mars-patukan. Semmoinen no plääh, kokeillaan tätä sitten -fiilis. Miehen mehua hakiessa muistinkin tsekata löytyykö uusi Hyvää Päivää -mehu, jossa olisi rautaa ja magnesiumia. Olihan sitä, otin pullon.

Ja tiedättekö mitä? Kassalla ajattelin, että kyllä se mehu riittää, ja nakkasin suklaapatukan pois.

!!! 

(Kuullostaa aika idylliltä, mutta on tunnustettava, että lahjuskaurakeksipussia on tullut kuritettua ankarasti, mitään lämmintä ruokaa itselleni en saanut aikaiseksi, ja viikonloppunakin tuli jätskiä syötyä. - Mutta siltikin...! Se niinku se fiilis!)

(Se mehu muuten oli aika hyvää mutta hieman turhan makeaa. Kaloreita siltikin vain 35 Kcal /100 ml, vähemmän kuin omenamehussa, fruktoosilla makeutettua. Olen kiitollinen makeutusaineettomuudesta. Kuitenkin jään kaipaamaan sitä vihreä tee -mehuakin.)