Jooh, nettikin toimii kunhan vaan maksaa laskut jne. Onhan tässä rimpuiltu toivottomassa tilanteessa, mutta kuitenkin ihmettelen itsekin kyvyttömyyttäni hoitaa kaikkia laskuja ajallaan. No aina ei tietenkään yksinkertaisesti vaan pysty, ja joutuu taktikoimaan ja venyttelemään ja semmoista. Mutta silti, että se on jotain samanlaista sähläämistä kuin vaikeus palauttaa kirjaston kirjoja ajallaan. Niin yksinkertaista kuin se olisi! Ja säännöllisin määräajoin saan aikaiseksi järjettömät sakot, lainausoikeuden menetyksen jne., hyvä saavutus, jos ei mene perintätoimistolle asti.

Jotain semmoista elämän epäorganisointia. Samaa itsensä kelvottomaksi tekemistä kuin koko tämä ongelmarypäs, syömisineen ja muine muinaisine riippuvuuksineen.

Masennuskin nosti päätään tuossa. Kyllä se Fevarin täytyy varmaan pitää 1,5 tabletissa, yksi näköjään sitten liian vähän. Jäihän niitä muutama satunnainen väliinkin. Ja heti pyrähti syömisen puolelle! Niin pitkään kun se olikin aisoissa, tuli tosi repsahdus, monen päivän semmoinen. Ja eilen vielä ihan älytön - ensin hain luontaiskaupasta kuponkitarjouskaupanpäällisen suklaalevyn. "Hyvällä omallatunnolla, fruktoosilla makeutettua". Valitettavasti tumma oli loppu, muutenhan olisin ihan puhissut järkevyyttäni. Mutta miksi sitten samalla, kun asiointikierros jatkui, tuli sullottua parilla eurolla irtiksiä (lähinnä suklaasellaisia) pussiin ja sieltä turpaan, ennenkuin palasin himaan. "No kun olin vain vauvan kanssa liikenteessä". Mutta niin järjetön määrä! Miksen kaivanut laukusta sitä fruktoosisuklaata, vaan piti ne irtikset, ja sitten se suklaa vielä himassa, "avoimesti". Ja vielä illalla, kun piti hakea pari juttua kaupasta, kärvistelin, kun oli niin äklö olo, etten pystynyt kuvittelemaan ottavani mitään ahmittavaa. Ja tänään sitten, lasten kanssa yksin jäädessä muutamaksi tunniksi, oikein ahdistus pukkaa kun ei ole ahmittavaa.

Nyt ymmärrän niistä turvasatamajutuista enemmän; tuossa kun tuli napsittua niitä jäätelöitä ja suolapähkinöitä, oli ihan sairasta saada itsensä kiinni turvallisuudentunteen kokemisesta; siitä, että tuli melkein hyvä olo, kun huomasi syöpötelleensä ja suunnittelevansa seuraavia.  

Irtishyllyt on yksi maailman pahuuden osoituksista. Jos menisi vain karkkihyllylle, saattaisi ottaakin vain sen yhden pienen Da capon tai jonkun muun pienen. Mutta kun menee irtishyllylle, ajatuksena on ottaa vain muutama näitä, mutta sitten ottaakin vähän noitakin, ja ooh, nuohan näyttävät houkuttelevilta, kokeilenpa pari, ja tämäkin old time favourite täältä löytyy, ja näitä narkkasin esikoista odottaessa, täytyypä kokeilla mille maistuvat nykyään... Sitten neljän - viiden kappaleen sijaan pussissa onkin parilla eurolla, kamala säkki, varmasti enemmän kamaa kuin isossa Sinisessä. En tiedä onko se hyvä vai huono, että vältän liivatetta ja väriaineita; toisaalta valikoima on pienempi, mutta toisaalta se on rasvapitoisempi, eli lähinnä nämä suklaanamut.

Väsyttää. Kaikenlaista pitäisi, mutta nukuttaa vaan. Voisiko johtua Fevarinin notkahdus- ja nousuliikkeestä. Monta unohdusta ja sitten puolitoista. Kaikenlaista pitäisi, pitäisi ja pitäisi. Miksen saisi nukkua, voi. Pitäisi-listalla on ruuanlaittoa. Esikoiselle ja miehelle, ja sitten itselle kasvisvaihtoehto. Luulenpa tietäväni kuinka tuossakin käy; kokkaan heille ja "itselleni sitten myöhemmin" eli en ollenkaan, mupellan sitten leipää loppuillan ja ryven huonossa omassatunnossa eilisistä suklaafestivaaleista.

Vielä pitää mainita siitä kaupanpäällisestä, että oli itseasiassa varsin maistuvaista. Niin kummalliselta kuin se kuullostaakin, uskokaa, etten ole mikään äklömakean ystävä. Kääreestä löytyi jopa ravintoarvotiedot. Niitä ei moni valmistaja kovasti kuuluttele. Kaloreita siinä levyssä oli jotain 500, sehän on melkein yhtäläinen omenamehulitran kanssa. Rasvaa tietenkin enemmän, kolmannes. Mutta mikä kuohautti, niin oli lueteltuna myös ravintoarvot per pala. Syökö joku, kuka syö todellakin suklaata pala kerrallaan "nyt tein salilla näin ja näin paljon ylimääräistä - voinpa kestitä itseäni kolmella palalla!". Haistakaa---, puhahti rouva syömishäiriöinen ja pisti koko levyn haisemaan kerralla. Tietenkin.