Sitä kokee itsensä niin elävöityneeksi, että unohtaa, ettei ole ainakaan täysin vielä 100% ok, ja sitten vyöryttää itselleen hirveästi ohjelmaa ja tekemistä, ja kun sen kaiken on hartiavoimin suorittanut, huomaa olevansa ihan kuitti. Vähän huippailee, lämpömittari kertookin 37.7.

Hölmöintä on  se, että kun muutaman päivän vetää läpi kevyessä yliväsymyksen tilassa, ei enää edes osaa mennä ajoissa nukkumaan, vaan yrittää keksiä jotain kouhottamista, vaikka keskittymiskyky pätkii pahasti ja rivit hyppivät silmissä. Ei siinä sudokut paljoa etene...

Yksi päivä menee ihan käsille, huomenna taas pitäisi touhuta. Haluaisi vaan mennä nukkumaan, painaa oven kiinni ja sanoa, että terve, ukko ja ipanat, nähdään joskus ensi viikolla.