"Määrittele onnellisuus" kysyin itseltäni varhaisaamun puoliunipohdinnoissa. Vastauksena mieleen piirtyi kuva, jossa viiletin fillarilla kesäisenä päivänä metsäpolkua (semmoista leveää tasaista, ei sentään mitään off-roadia). Nenää tuoksuttivat vuorotellen auringon kuumentama männynpihka ja viileän suolaiset tuulahdukset mereltä. Kliseisesti valo siivilöityi tuhansina tanssivina pilkkuina jostain puiden latvoista. Hetken päästä edessä olisi koivikko, keveämpää pöpelikköä, lehtimetsää, kukkasia ojanpientareella; puna-apilaa, hiirenvirnaa, koiranputkea ja mikä se keltainen on mitä alkukesästä on joka puolella? Jotain vuohenjuttua.