Olen haastettu jo useammankin kerran vastaamaan tähän. Vihdoin sain miettyä viisi kasaan, olkaa hyvä, viisi kummallista tapaani:
-
En osaa maistaa ruokaa kokkausvaiheessa. Se on mielestäni vastenmielistä. Jos esim. kastike on tarkoitettu syötäväksi riisin/perunan kanssa, sitä voi syödä vain em. kanssa, ei "yksistään".
-
En osaa syödä juustoa pelkästään. Sekin puistattaa. Pitää olla leipä, keksi, fetan kanssa kurkkusiivu tms.
-
Minulla on pakkomielle viikata lakanat oikeaoppisesti. Yksinasuessani vietin paljonkin aikaa pohtimalla, kuinka päästä yksin samaan lopputulokseen. Jos en saa viikattua niitä, kuten pitää, ne jäävät myttyyn. Mies ei tietenkään ymmärrä moista ajanhukkaa "nämä yhteen, nyt nämä, päästä lieve irti...", mutta onneksi olen kehittänyt pettämättömän metodin pyykkituvan lakananvetimen kanssa.
-
Saan omituisia estoja mitä omituisimmista lähteistä. Kerran jossain aivomyrsky-tv-chatissa joku totesi lapsillehuutamiskeskustelussa, että "monasti ne, jotka puhuvat hillitysti yleisillä paikoilla, karjuvat neljän seinän sisällä". Kun itselläni ns. hihat palaa varsin harvoin lasten kanssa, olen jopa ihmetellyt omia lehmänhermojani, poden em. tekstiviestin jälkeen ahdistusta siitä, että ajattelevatko nyt kaikki ne pää punaisena lapsilleen karjuvat, että minäkin vaan esitän ja himassa tuuletan niin, että kitarisat lepattaa. Tai sitten, että kaupassa kaikki ajattelevat, että yksin syön kaikki lihottavat tuotteet.
-
En osaa keskustella kyselemällä. Jos joku alkaa kyselemään jotain, minä vastaan, se kysyy lisää jne. Jälkeenpäin ihmettelen, kuinka joku sai pumpattua moisen esitelmän "minä ja elämäni". Sitten tajuan, että se odotti, että olisin kysynyt samanlaisia asioita takaisin. Mutta olen oppinut, että kukin vuorollaan esittää vastaavat kuvakulmat, ja jos jotain jokin erityisesti kiinnostaa, se sitä kysyy. Ja taas palataan edelliseen kohtaan, että ajattelen sen ajattelevan että olipa itsekeskeinen tyyppi, kun ei minusta mitään halunnut tietää...
(Ehkä 1. ja 2. olisi kuuluneet yhteen?)
Ja ainiin - koska tämä meemi on levinnyt kulovalkean tavoin, en usko, että minulle on jäänyt haastettavia jäljelle, mutta esitän tässä avoimen haasteen kaikille haastamattomille.
Kommentit