Oli asioita hoidettavana, piti lähteä the Kauppakeskukseen. Lapset mukaan tietenkin. Yhdistelmärattaat onkin tungoksessa kivat. Harmi, kun ei ole tuplia. Lähtiessä ajattelin, että  samalla voisi tehdä jotain jouluostoksia. En oikein tiedä, mikä  se visio loppujen lopuksi oli, mutta joku kaunis kuva lopputuloksesta mielessäni häilyi, semmoinen, missä oli valmiita paketteja siistissä rivissä - ja sitten ei tarvitsisi hoitaa enää kuin jotain pikku koristeita ja kortit ja homma toimii! Jees!

Hiihdät, kierrät, väistelet, pyörit, hikoilet.

Yhden ainoan lahjan ostin. Antaa olla, joskus sitten ensi viikolla.

Mitä pidemmälle sitä lykkää, sen tukalammaksi se vain käy. Huomenna ei voi, lauantai on kamala. Maanantaina ei voi, koska se on välipäivä ja tänään tuli palautukset - paikka on kuin pommilla lyöty maan asukkaita täyteen. Sitten on pyhä. Keskiviikkona on jo muuta ohjelmaa. Ja sitten... ja sitten... Ja kohta se jo on, se joulu.

Mitähän ne lahjat sitten muka oli, mitä ajattelin? Niiden piti löytyä muka ihan noin varttitunnissa tai jotain...