Tuli mieleen, että hyvinkin voi olla häikkää niissä kannabisreseptoreissa, kun semmoista kävi heti alkuunsa, että aina kun vähänkin sihauttelin, en oikeastaan nähnyt mitään kunnon unia. Ja tällaista ei kukaan tuttu todennut itselleen tapahtuvan. Toisilla oli oikein värikylläinen ja mielikuvitusrikas unimaailma, mutta mä en loppujen lopuksi nähnyt oikein mitään unia. Alkuun, kun pössytteli harvemmin, ihan semmoiset pikku homeopaattisetkin pimensi unet kummalliseksi massaksi, josta ei oikein saanut mitään otetta aamulla, kun heräsi. Sitten kun alkoi se olan takaa pröyhyttely, en vuosikausiin nähnyt juurikaan unia, joita olisin herättyäni voinut muistella, vain semmoisia pikku pätkiä ja kummallisia käsitteellisyyksiä. Muistin hämärästi tunnetiloja, mutten mitään tapahtumia.

Sen kerran, kun kävin TM-kurssilla ja paneuduin sitten siihen meditointiin sen ajan kun se kesti, olin jopa pari viikkoa tötsyittä, ja näin semmoisia läkähdyttävän todentuntuisia technicolor-unia, joissa vilisi järjetön määrä pienen pieniä yksityiskohtia. Ja sitten taas, kun lopetin koko pröyhyttelyn, kävi sama, mutta ajan myötä ne laantuivat nk. normaalille tasolle.

Yksi häiritsevä asia oli, että kun lopetin, jonkun reilun vuoden ajan mielessä kulki jotain "vanhoja unia". Semmoisia, mitä olin nähnyt vuosia ja vuosia sitten. Tai - siltä ne ainakin tuntui. Vaikka olin muistavinani ne unet, aloin jossain vaiheessa epäilemään, olinko todella ne aiemmin nähnyt, vai tuntuiko siltä vaan, joku häikkä deja vu -säädöissä... Mutta niitä kulki mielessä kaiken aikaa. Etenkin nukahtaessa. Mutta aina, kun oli päässä joutilasta aikaa. Tai vaikka jotain tekikin, tuli semmoisia deja vu -kokemuksia - "mutta tämähän on ihan kuin semmoisesta unesta, jonka olen nähnyt joskus yläasteikäisenä".